Pakurin viljely : Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset

Pakuriviljelmiä on perustettu Suomeen viime vuosina jo merkittäviä määriä. Tässä koostettuna kysymyksiä viljelyyn liittyen. Jos et löydä sinua mietityttävään asiaan vastausta tai sinulla on jokin muu asia tai kommentti, otathan meihin yhteyttä info@agrometsa.fi tai kirjoita se alla olevaan kommentti-osioon ja selvitetään asia yhdessä!

Usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia

Minkälaisissa metsissä pakuria voi kasvattaa?

  • Koivikoissa ja sekametsissä, joissa pakurin kasvatukseen soveltuvaa koivua on n. 400 -600 runkoa per hehtaari. 

  • Agrometsä suosittelee pakurin kasvatusta osana metsänhoitosuunnitelmaa siten, että pakuri ympätään ensiharvennuksessa poistettaviin koivuihin. Rääseiköissä ja muuten heikkotuottoisissa koivikoissa voidaan ympätä muutkin puut.

  • Pakuria voi viljellä sekä hies- että rauduskoivulla kunhan ymppäykseen valitun puun läpimitta rinnan korkeudelta on vähintään 10 cm, mielellään 15cm.

Paljonko pakuri tuottaa metsänomistajalle?

  • Maltillinen vuotuinen tuotto-odotus sijoitukselle on n. 12-15% kun oletetaan, että ensimmäinen sato voidaan korjata n. 8-10 vuoden kuluttua istutuksesta. Tuotto-odotuksessa otetaan huomioon ainoastaan yksi sato, mutta on todennäköistä, että pakuri tuottaa kaksi tai jopa kolme satoa. 

  • 1 ha tuottaa arviolta 650kg kuivaa pakuria per sato. Markkinahinta vuonna 2019 on ollut 32€ / kg. Tällöin bruttotuotto per ha on 19200€. 

  • 1ha pakuriviljelmän perustaminen avaimet käteen palveluna maksaa n. 5000€, 5ha viljelmän n. 4300€ / ha ja 10ha viljelmä 3900€ / ha ja 50 ha viljelmä 3200€ / ha. 


Voiko pakurin kasvatuksen kulut vähentää verotuksessa?

Kyllä voi. Kaikki metsänomistajat ilmoittavat pakurin kasvatuksen tulot ja menot maatalouden verotuksessa eli verolomakkeella 2. Myös kuluihin liittyvät arvonlisäverot voidaan vähentää arvonlisäverotuksessa. Jos maataloudesta ei verovuonna ole syntynyt verotettavaa tuloa ja pakurikulut vievät maatalouden tuloksen miinusmerkkiseksi eli tappiolle (tyypillistä metsänomistajille) maatalouden tappio voidaan pyynnöstä kokonaan tai osittain vähentää saman verovelvollisen ja hänen puolisonsa kaikista pääomatuloista (puunmyyntitulot, vuokratulot, veronalaiset osingot, yritystalouden pääomatulot, omaisuuden myynnin luovutusvoitot jne.)  tappion syntymisvuonna.

Mitä riskejä pakurin viljelyyn liittyy?

Kuten kaikessa muussakin sijoitustoiminnassa tai viljelyssä, on tässäkin riskejä, jotka on kuitenkin pyritty minimoimaan:

  • Mitä jos jostain syystä pakuri ei lähdekään itämään? LUKE:n tutkimuksissa todettiin n. 80% itävyys. Agrometsän inventoinneissa itävyys on ollut yli 90%. Kun istutus eli ymppääminen tehdään oikeilla välineillä ja ohjeita noudattaen ei ole syytä olettaa, että nykyisellä, vielä tehokkaammalla pakurikannalla itävyys olisi ainakaan heikompaa.

  • Koska sato on korjattavissa? Pakurisadon muodostumiseen voi vaikuttaa ympäristötekijät, puiden koko ja kunto sekä ymppäyksen ajankohta. Agrometsän laskema realistisena pidetty arvio on, että ensimmäinen sato olisi korjattavissa 8-10 vuoden kuluttua istutuksesta. Tällöin pakurikasvainten arvioidaan olevan kustannustehokkaasti poimittavissa, n. 400 gr-500 gr painoisina (kuivapaino). Toisaalta, vaikka sadon muodostuksessa kestäisi tuplasti odotettua pidempään, on pakurin kasvatus silti tuplasti nopeampaa tuottoa kuin mitä koivikosta muuten saataisiin. Lisäksi oikein korjattuna toinen ja mahdollisesti jopa kolmas sato syntyvät ensimmäistä satoa nopeammin.

  • Miten estetään varkaus/tahaton poimiminen? Pakurin kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Sitä ei siis luonnossakaan saa kerätä ilman maanomistajan lupaa. Kukaan ei siis vahingossa poimi pakuria toisen metsistä. Agrometsän kumppanuusviljelijät saavat myös alkuperätodistuksen ympeistä. Alkuperätodistus osoittaa ympeissä käytetyn sienikannan tiedot, DNA-sekvenssoinnin tulokset, ympin valmistajan tiedot, alkuperämaan. Ilman alkuperätodistusta satoa on käytännössä mahdoton myydä. Kaikki suuret ostajat kysyvät alkuperätodistusta, sillä elintarvikeviranomainen ja mahdollisesti tulliviranomainen edellyttävä raaka-aineen alkuperän todentamista. Täten alkuperätodistus toimii ikäänkuin biologisena kuittina, ja ostava taho pystyy selvittämään pakurisadon alkuperän.

  • Mitä jos markkinat muuttuvat ja pakuri ei käykään enää kaupaksi? On todennäköistä, että pakurin markkinahinta tulee muuttumaan jonkin verran 20-30 vuoden ajanjaksolla jos ja kun tuotanto lisääntyy huomattavasti. Kysynnän kasvulle ei kuitenkaan ole näkyvissä taantumista, joten tuotannon kasvun vaikutus markkinahintaan ei ole niin jyrkkä. Markkinahinta voi yhtä hyvin myös nousta. Vaikka arvosienialan tavoite saada 500 000 kg suomalaista pakuria maailmanmarkkinoille 10-15 vuodessa toteutuisi, olisi suomalaisen pakurin osuus maailman pakurimarkkinoista edelleen arviolta alle 20% - ja juuri suomalaiselle pakurille markkinoilla on suurin kysyntä. Joka tapauksessa 5-15 vuoden kuluttua pakurikaupassa on käynnissä kulta-ajat, joista ei ehkä ole paluuta. Ne metsänomistajat, jotka aloittavat pakurin kasvatuksen nyt saavat ensimmäisille pakurisadoilleen huomattavan korkean tuoton. 


Voiko pakurin istuttaa itse?

  • Pakurin voi istuttaa (ympätä) myös itse. Meiltä saa siihen yksityiskohtaiset ohjeet ja tuotevalikoimastamme löytyy myös tarkoitukseen sopivat työvälineet. Isompia aloja ympätessä on kuitenkin suositeltavaa antaa ammattilaisten tehdä työ. Koulutettu tiimimme tulee ja ymppää pakurin metsääsi ammattimaisesti ja tehokkaasti. Voit halutessasi tulla mukaan seuraamaan ymppäystyötä. Merkkaamme puut kontrollia varten ja huolehdimme myös laadunvalvonnasta. Saat palvelulle myös ammattimaisen laatutakuun: työn tekevät tehtäväänsä koulutetut ihmiset ammattimaisilla laitteilla. Avaimet käteen palvelun tilaamalla saat myös sadon korjattua ja syntyvän sadon käsiteltyä.

Voiko sadon korjata itse?

  • Sadon voi korjata itsekin, kunhan noudattaa ohjeita tarkasti. Suositeltavaa se ei kuitenkaan ole varsinkaan isojen satojen kohdalla. Kyseessä on herkästi pilaantuva raaka-aine, jota tulee käsitellä elintarvike hygienian edellyttämällä tavalla. Pakuri toimitetaan Agrometsälle tuoreena matkahuollon rahtipalvelulla. 

Saako pakurin varmasti myytyä kun sato on kypsä?

  • Suomen Agrometsä on yksi Pohjoismaiden suurimpia pakuria ostavia ja myyviä yrityksiä. Jatkojalostamme pakurista erilaisia kuluttajatuotteita niin kotimaan markkinoille kuin ulkomaan vientiinkin.Tällä hetkellä myymme pakurituotteita verkkokaupassamme ja yli 25 liikkeessä Suomessa, muualla Euroopassa ja Aasiassa. Suomen Agrometsä maksaa pakurista aina markkinatilanteen mukaan. Vuonna 2018 kuivan pakurin keskihinta oli 32€/kuivakilo. 

Voiko pakuri levitä muihin puihin?

  • Pakurikääpä leviää luonnossa itiöiden välityksellä. Pakurikääpä tuottaa itiöemänsä kuitenkin vasta puun kuoltua. Viljelyssä tätä ei kuitenkaan tapahdu, sillä puu kaadetaan ennen kuin pakurikääpä ehtii tappamaan sen. Lisäksi, pakurikääpä iskee ainoastaan jo valmiiksi heikentyneisiin ja viottuneisiin puihin. Se ei siis uhkaa terveitä koivuja edes luonnossa.

Voiko kääpiä viljellä suojelluilla metsäaloilla, kuten Natura-alueilla tai Metso-metsissä?

  • Kyllä voi. Pakurin viljely on sallittua myös suojelluissa kohteissa. Tarkista tämä kuitenkin aina alakohtaisesti. 

Voiko puita viimeisen sadonkorjuun jälkeen käyttää vielä johonkin?

  • Kyllä. Puut soveltuvat edelleen energia- tai polttopuuksi viimeisen sadonkorjuun jälkeen, joskin paras tuotto saadaan, jos puut kaadetaan maapuiksi ja niihin istutetaan esim. lakkakääpä. Metsänomistaja voi siis saada samoilta rungoilta useamman sadon ja täten huomattavan lisätuoton. Lisäksi luonto kiittää. 


Kannattaako metsä hakea luomukeruualueeksi? Miten? 

Onko kääpien viljelystä hyötyä metsälle?

  • Kyllä. Käävät lisäävät metsien monimuotoisuutta ja auttavat mm. pölyttäjiä.

  • Kääpäviljelyllä voidaan lisätä helposti myös lahopuun määrää metsäalalla, joka osaltaan tukee luonnon monimuotoisuutta.












Eric PuroComment